Pietaryrtti (2)

Pietaryrtti kukkii heinä-syys(loka)kuussa ja toiselta nimeltään se on nappikukka. Alun perin kasvia esiintyi vain kivikkoisilla merenrannoilla, mutta se on istutusten myötä levinnyt laajemminkin. Jos haistat pietaryrtin versoja voit haistaa voimakkaan hajun, joka johtuu myrkyllisestä öljystä jossa on pieni määrä tuijonia.

Pietaryrttiä istutettiin menneinä aikoina asutuksen liepeille rohdoksi, mausteeksi ja koristeeksi. Kansanlääkinnässä sitä käytettiin mm. häätämään suolinkaisia ja kihomatoja, ruoansulatusvaivoihin ja hermosairauksiin. Pietaryrtillä maustettiin muhennoksia, leivonnaisia, salaatteja, sekä viinaksia. Sitä on poltettu tupakan korvikkeena piipussa ja sillä on värjätty villaa.

Monipuolisen kasvin nimen alkuperää on myös pohdittu ja erään pohdinnan mukaan kasvin tieteellisen sukunimen perustana voisi olla kreikankielinen sana, joka tarkoittaa kuolemattomuutta. Varmuutta alkuperästä ei ole, mutta pietaryrttiä on käytetty palsamointiin ja meillä Suomessakin se on ollut yleinen hautajaiskasvi.