Mietoisten kirkko

Kirkkotie 104, 23120 Mietoinen

Jumalanpalvelus kaksi kertaa kuukaudessa.

Mietoisten kirkko

Mietoisten kirkko on rakennettu v. 1641-1643. Sen rakennutti Lehtisten kartanon isäntä Henrik Klausson Fleming. Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko ja sitä on laajennettu vuosina 1724 ja 1829. Torni on rakennettu v. 1818-1819.

Sisätiloiltaan kirkko on yksilaivainen ja tynnyriholvattu. Nykyinen jugendsisustus v. 1911 on arkkitehti Ilmari Launiksen käsialaa.

 

Mietoisten ensimmäinen kirkko oli Hietamäen kylässä sijainnut Pyhän Jaakobin puinen kappelikirkko. Kappeli ja Hietamäen seurakunta mainitaan Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa ensimmäisen kerran vuonna 1366, vaikka seurakunta lieneekin tätä vanhempi. Itsenäisen seurakunnan arvellaan muuttuneen Mynämäen kappeliseurakunnaksi 1300-luvulla. Hietamäen kappelissa toimitettiin viimeinen kirkollinen toimitus vuonna 1731. 1950 –luvulla paikalle pystytettiin muistomerkki.

Mietoisista muodostettiin Mynämäen kappeliseurakunta v. 1641, jonka jälkeen Lehtisten kartanon omistaja kreivi Henrik Klaunpoika Fleming (1584-1650) rakennutti uuden kirkon Mietoisiin vuosina 1641-1643. Hän sai kirkkoon myös patronaattioikeudet. Luterilaisena aikana rakennettua kirkkoa ei enää nimetty pyhimysten mukaan; Flemingin ajatuksena oli protestanttinen periaate "Soli Deo Gloria" - yksin Jumalalle kunnia. Pitkänmallinen harmaakivikirkko rakennettiin keskiaikaisen mallin mukaan. Kirkkoa laajennettiin ensimmäisen kerran v. 1724, jolloin rakennettiin sakaristo ja puinen eteinen. Vuonna 1765 suora välikatto muutettiin lautaiseksi tynnyriholviksi ja länsiparven yläpuolelle rakennettiin toinen parvi. V. 1799 päättyi hautaaminen Mietoisten kirkkoon. Vuonna 1819 rakennettiin A.V. Edelcrantzin piirustusten mukaan uusklassinen kellotorni. Sitä ennen kirkonkellot soivat erillisessä puurakenteisessa tapulissa. Vuonna 1829 kirkkoa jatkettiin itään päin melkein toisen verran. Vuonna 1879 ulkokattoa alennettiin ja se päällystettiin galvanoidulla pellillä. Lämmityskamiinat asennettiin vuonna 1896. Mietoisten seurakunta itsenäistyi keisarillisella käskykirjeellä vuonna 1865.

Myöhempien aikakausien ja etenkin 1900-luvun muutokset näkyvät kirkkotilassa. Kirkon sisustus uusittiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemaan hillittyyn jugend-asuun vuonna 1911. Eteläoven eteen rakennettiin asehuone ja sisäseinät rapattiin sileiksi. Alttariseinä ikkunoineen ja lasimaalauksineen on vielä nykyisinkin tältä ajalta peräisin olevassa asussa. Vuonna 1939 kirkkoon saatiin sähkövalot. Vuoden 1968 remontissa kirkkoon asennettiin keskuslämmitys ja samalla penkit ja katto maalattiin nykyisillä tummilla värisävyillä.  Vuonna 1973 kirkko sai uudet 12-äänikertaiset urut. Vuodelta 1900 oleva uusgoottilainen urkufasadi säilyttiin ennallaan. 2000-luvun alussa kirkon ulkokatto maalattiin mustaksi ja ulkoseiniin tehtiin saumauskorjauksia ja tornin rappausta uusittiin ja maalattiin. Samalla kirkkoon asennettiin uusi hälytysjärjestelmä.

Koko kirkon esillä oleva irtaimisto on saatu lahjoituksina. Sodan jälkeen Mietoisten siirtokarjalaiset lahjoittivat kirkolle itse ompelemansa alttaritekstiilit. Mietoisten Martat lahjoittivat kirkolle alttarivaatteet. Pellavainen alttariliina, kaideliina ja kynttiläliinat ovat myös Mietoisten Marttojen kutomat. Mietoisten Maatalousnaiset lahjoittivat vihkiryijyn v.1961.

1.1.2007 Mietoisten kunta liitettiin Mynämäkeen ja samalla seurakunnasta muodostettiin kappeliseurakunta.


KIRKON SISUSTUS JA ESINEISTÖ

Saarnastuoli, jonka rakentanut puuseppä J. Lindstedt v. 1750. Sen on maalannut turkulainen kirkkomaalari Joonas Bergman v. 1751. Runko ja porraskaide maalattiin tammenväriseksi v. 1911. Katoksen värit ovat alkuperäiset.

Lasimaalaukset ovat arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemat. Ne toteutti taitelija Carl Slotte v. 1911. Aiheena Jumalan silmä ja Pyhän Hengen kyyhkynen.

Alttari ja krusifiksi ovat arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelman mukaiset vuodelta 1911. Alttaripöydällä sijaitseva krusifiksi on peräisin Hietamäen kappelista. Valmistettu todennäköisesti 1500-luvulla.

Vaskiset pallokruunut vuodelta 1756.

Siro messinkikruunu 1900-luvun alkupuolelta.

Barokkityylinen kristallikruunu 1700-luvulta, rungossa kuusi vaskista kynttilänhaaraa.

Nelihaarainen kristallikruunu 1880-luvulta. Sen on lahjoittanut Kaukurlan Kauppilan entinen isäntä J. Lythman vuonna 1885.

Vaskesta valettu seinäkynttelikkö 1600-luvulta, saarnastuolin vieressä.

Messinkipeltiset lampetit (parven pilareissa) on lahjoittanut ratsutilallinen Juha Juhanpoika 1700-luvun puolivälissä.

Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta 1642 on Haijaisten Junnilan suvun lahjoittama. Vitriini Mietoisten säästöpankilta v.1969.

Nelilasinen tiimalasi saarnastuolissa, lahjoittanut uuskaupunkilainen porvari Eskola v. 1773.

Rokokoo-mallinen Könninkello 1800-luvun puolivälistä, jonka on
lahjoittanut tuomari F.M. Hästesko.

Pysäköinti

Sijainti kartalla

Tapahtumat

su 29.4. klo 17.00

Kirkkotie 104, 23120 Mietoinen

Jussi Syren & Groundbreakers-konsertti

Jussi Syren & Groundbreakers. Konsertti.
su 6.5. klo 10.00

Kirkkotie 104, 23120 Mietoinen

Eäkeliiton Mietoisten yhdistyksen 30 vuotisjuhlamessu

Eäkeliiton Mietoisten yhdistyksen 30 vuotisjuhlamessu