Haapa (8)

Täällä voit kuulla lehtien havinaa pienelläkin tuulella, havina tulee haavan lehdistä. Haapa kukkii huhti-kesäkuussa jo ennen lehtien puhkeamista. Voit koettaa haistaa puun melko voimakkaan hieman tympeän tuoksun. Haapa on monen eliölajin kotipaikka. Haavan rungolla viihtyvät monet jäkälät, sammalet, käävät, hyönteiset, toukat, ja pesän voivat tehdä mm. eri tikkalajit ja tikankoloon myöhemmin liito-orava.

Päiväperhoslajeistamme niiden toukkavaiheessa haapa toimii isäntäkasvina haapa-, pikkuhäive-, valkotäplänokkos-, kirsikkaperhoselle ja toisinaan myös suruvaipalle. Haavan tunnetuimpia juurisieniä ovat haavanpunikkitatti sekä lehtopunikkitatti, molemmat herkullisia ruokasieniä. Haavasta valmistetaan perinteisesti laudepuita, koska puuaine ei johda lämpöä eikä tikkuunnu mutta harmaantuu, kauniin harmaantumisen vuoksi siitä on tehty myös hirsitaloja ja tervattuna kirkkojen kattopaanuja. Haavasta valmistetaan myös paljon muita käyttöesineitä ja kalusteita.

Ennen vanhaan haapaa pidettiin pyhänä puuna. Haavan lehtien väriseminen kertoi traagisista tapahtumista, joiden todistajana haapa oli joutunut olemaan. Erään version mukaan värinän syy on se, että Jeesuksen risti oli haapapuuta tai että haapa antoi ilmi Jeesuksen.